Lomakuume

Istuin meren äärellä ja katselin kuinka Junnu polski innoissaan. Työnsin varpaani kuohuihin ja annoin ajatuksen lennähdellä vapaasti. Tuijotin maisemaa haltioituneena. Ostimme läheisestä kioskista tötteröt ja istahdimme penkille herkuttelemaan. Aurinko porotti jossain kaukana. Illalla maistelimme tapaksia, joista kukin meistä löysi heti oman suosikkinsa. Lasten mentyä nukkumaan nautimme kaksin Palmasta ja toisistamme.

Lauantai-iltana olin saanut "Tervetuloa Mallorcalle" -tekstarin. Sunnuntaiaamuna puhelin piippasi jälleen: "Toivottavasti lomanne on alkanut mukavasti! Tule kuulemaan parhaat vinkit lomallesi."

"Hiukan sutinut tämä lomabussi ensikaasutuksella", tuumasi mies kun yritimme jekuttaa vauvaa ottamaan lääkkeensä. Olimme laittaneet uikkarit ja lipilapit takaisin komeronperille kun kuopukseen tuupatun kuumemittarin lukema kohosi turhan korkeaksi. Lastenlääkärin diagnoosi oli akuutti korvatulehdus. Riemuloma Baleaareilla vaihtui huoli&hoiva-viikkoon kotinurkilla.

HopLopin pallomeri, Valion mansikkatuutti, kotitekoiset tapakset ja Hartwallin Palma-limsa eivät ihan ole auttaneet tavoittamaan matkaesitteessä kuvailtua tunnelmaa. Maisema toki näyttää upealta, kännykästä käsin.

Kyllä, kaipaamme vinkkejä lomallemme.

Terveisin lääkkeitä vastusteleva puolivuotias, yltiöaktiivinen 4-vuotias ja kaksi väsynyttä vanhempaa noin 2749 kilometrin päässä lomakohteestaan.

Jokusten Sanomat 4/2017

Mummu ja Junnu olivat ulkoilleet 1,5 tuntia pihahommia tehden.

"Pelataanko Kimbleä?", kysyi Junnu heti heidän tultua sisälle.

"Mun pitää kyllä pieni hetki istahtaa", puhisi mummu väsyneesti.

"Mutta Kimblessä voi istua", vastasi Junnu voitonriemuisena.

Mummu yritti saada Junnua päiväunille. Hetken kuluttua Junnu riensi makuuhuoneesta äidin luo:

"Mua ei väsyttänyt yhtään. Halusin vaan jumpata sängyllä sillä välin kun mummu nukkuu."

"Kympin arvoinen suoritus mummulta, jäätelön osto", totesi Junnu mummun kauppakassin sisällöstä.

"Äiti, tule nyt katsomaan, vauva on ihan Tertun tulilinjalla", huusi Junnu vauvan makoillessa mummulan lattialla ja kissan loikoillessa viereisellä nojatuolilla.

Junnu ja muu perhe olivat matkalla uimaan, kun huomasivat ambulanssin kaartavan talon pihaan lähellä heidän kotiaan:

Junnu: "Miksi toi ambulanssi on menossa tonne?"

Isä: "Siellä on voinut sattua esimerkiksi jokin tapaturma."

Junnu: "Tai joku mörkö on voinut haukata jotain ihmistä."

"Otatko vielä jotain?", tiedusteli isä Junnulta perheen lopetellessa lounastelua.

"En ota, kyllä mä tarkenen jo tällä ruualla", vastasi Junnu.

Junnu kertaili Voice of Finlandin eri vaiheita (ääni ratkaisee, kaksintaistelu, knockout ja live-lähetykset) ja kysyi sitten:

"Milloin alkoi ne suorat lähetykset?"

"Tällä viikolla", vastasi äiti.

"Milloin ne oli vielä sellaisia mutkikkaita?"

Junnu hyräili jotain palatessaan äidin kanssa kotiin leikkipuistosta.

"Mä hyräilin kesäistä muistolaulua", tokaisi Junnu sitten.

"Mikäs se sellainen on?", kysyi äiti.

"Mä oon itse keksinyt sen."

"Mikäs possun nenävärkin nimi on", kysyi äiti Junnulta heidän lukiessa kirjaa. "Se on röhkintälaite", pikkubiologi vastasi tietävästi.

Junnu muisteli erään laulun sanoja: "Mitenköhän se meni? Mä kaivan sen täältä mun elimistöstä."

Junnu huutaa pöntöltä: ”Äiti, tuu kattomaan, mä oon lootus-asennossa.”

Junnu jätti potkulautansa kotona keskelle kulkuväylää. Äiti huomautti, ettei potkulaudan paikka ollut siinä ja pyysi Junnua siirtämään sen syrjään.

"Äiti, ei sun tarvi muistuttaa. Olen kyllä painanut sen mieleeni, mutta unohdin vaan."


Junnu ihasteli eteisessä kauppareissulta saamaansa vappupalloa.
"Ota kengät pois jalasta", äiti kehotti.
Ei reaktiota, vappupallon ihastelu jatkui.
"Hei, kengät pitää ottaa sisällä pois jalasta", jatkoi äiti.
"Tiedän, tiedän", tokaisi Junnu vappupalloaan narusta nykien.

"Tietämisen lisäksi pitäisi myös oikeasti ottaa ne kengät pois", jatkoi äiti. 

"Ai, en mä sitä tiennyt", vastasi Junnu.  

Äiti oli suihkussa. Junnu tuli kylpyhuoneeseen talouspaperipalan kanssa: "Äiti, sun ei tarvitse kuivata itseäsi, kun mä kuivaan sut tällä."